Kirjoittaja: Juha Reinikka
 
Moni on yrittänyt keksiä yhteyttä Kuopion Lennokkikerhon ja lyhenteen "Kihu" välillä siinä kuitenkaan onnistumatta. Ei vaikka kuinka sitä Savoksi viäntäisi... Syykin on selvä. Kihu ei ole lyhenne, vaan nimi joka juontaa tapahtumista -80 luvulla Kuopiolaisessa lennokkitoiminnassa. Kuopiolaiset kerhot yhdistivät silloin viisaasti voimansa ja yksi kerhoista oli nimetty Tunturikihu -linnun mukaan. Itse asiassa kaikki alkoi jo 1930 luvulla, jolloin yhdistysmuotoinen lennokkitoiminta Kuopiossa käynnistyi. Nykyinen yhdistys on syntynyt monien vaiheiden jälkeen ja toiminnan luonnekin on muuttunut aikojen kuluessa. Lennokkitoiminta Kuopiossa oli alussa osa Ilmailuyhdistyksen nuorisotoimintaa. Nykyään yhdistyksen jäsenistä suurin osa on aikuisia jotka harrastavat lennokkeja "päälajeinaan". Mutta tässä on Kihun:n tarina:

1930–1940 Kuopion Ilmapuolustusyhdistys

Sotien välillä Kuopiossa harrastettiin lennokkitoimintaa Kuopion Ilmapuolustusyhdistyksen nimissä. Ensimmäiset lennokkiohjaajat koulutettiin Jämijärvellä ja lennokkeja lennäteltiin mm. Kallaveden jäällä aivan Kuopion keskustassa.

1950–1970 Kuopion Ilmailuyhdistys

Jatkosodan jälkeen Ilmapuolustusyhdistys muutti nimensä Kuopion Ilmailuyhdistykseksi, joka toimii sillä nimellä edelleenkin. Siellä lennokkeja harrastettiin lennokkijaoksessa. Kyse oli edelleen nuorisotoiminnasta ja tavoitteena oli saada lennokkipojista isoina oikeita lentäjiä.

Vuonna -65 Ilmailuyhdistys ja lennokkijaos saivat uudet tilat Hatsalan koululta. Ensimmäisellä lennokkikurssilla rakennettiin Kiuru liidokki n. 12 oppilaan voimin. Siellä paikalliset pikkupojat (allekirjoittanut mukaanluettuna) katselivat silmät pyöreinä, kun isot pojat lennättivät siimalennokkeja koulun pihalla. Vuonna -67 pidettiin Kuopiossa ensimmäiset vapaastilentävien kisat: Kalakukkokisat. Siitä lähtien kisojen järjestäminen on kuulunut olennaisena osana Kuopiolaiseen lennokkiharrastukseen.

Seppo Paltamo 1967 Kuopionlahden jäällä.

Hatsalan koululla lennätettiin aktiivisesti siimalennokkeja. Seppo käynnistelee moottoria.

Seppo Paltamo ja Heikki Äimälä (oik) käynnistävät siimalennokkia Hatsalan koulun kentällä vuonna -70

1970 – 1980 Useita lennokkikerhoja

Suuret ikäluokat kasvoivat nuoriksi aikuisiksi ja lennokkiharrastuksesta oli kehittynyt vakavasti otettava oikea harrastus. Kisamenestystäkin alkoi tulla. Kuopioon syntyi kolme lennokkikerhoa lyhyellä ajan sisällä. Tosin ne eivät kilpailleet keskenään ja samat henkilöt toimivat useissa kerhoissa.

Vuonna 1975 Kuopion Jynkän kaupunginosaan syntyi Petri Sahin vanhempien autotalliin pikkukerho nimeltä KIHU. Siihen aikaan oli vaikea kulkea n. 5km matkaa kaupunkiin, ja paikalliskerholle oli selvä kutsumus ja tarve. Nimensä kerho otti Tunturikihulta, joka on yksi lintumaailman taitavimmista lentäjistä. Kerho keskittyi siimalennokkeihin ja vapaastilentäviin. Sen osaamisen pohjalta Kuopioon tuli mm. F1A MM -pronssi ja joukkuehopea Argentiinasta vuonna -89. Ei tarvinnut Tunturikihun hävetä Kuopiolaisia kollegoitaan!

-80 luvulla järjestettiin kisoja Rissalan lentokentällä. Kuvassa Lasse Schroderus, joka oli aktiivisesti mukana alkuperäisen Kihun toiminnassa.

Vuonna -77 radio-ohjattavia lennokkeja oli jo jonkun verran ja tuli tarve järjestää lennokkikenttä Kuopioon. RC -lennättäjiä ei kuitenkaan ollut Kuopiossa riittävästi toiminnan organisointiin, ja niinpä perustettiin Savo-Karjalan Lennokkikerho. Sen avulla pyrittiin keräämään maakunnan harrastajat samaan yhdistykseen. Olin itse perustamassa kerhoa ja istuin ensimmäisessa johtokunnassa myös. Kerhossa toimivat sulassa sovussa mm. Kuopion, Iisalmen, Juankosken, Suonenjoen, Outokummun jne. RC – lennättäjät. Lennokkikenttä järjestyi Siilinjärven puolelle Rissalan lentokentälle, jossa lennonjohtajien valvonnan alla lennäteltiin ahkerasti.

Savo-Karjalan lennokkikerhon toimintaa Rissalan lentokentällä vuonna -77. Petri Muurainen katselee kun Juha Reinikka kasaa PIK-20 liidokkiaan.

Kuopion Lennokkikerho Kihu kokosi kaikki kuopiolaiset lennokkiharrastajat saman katon alle ja toiminta oli aktiivista. RC – lennätystoimintaa harrastettiin Rissalan lentokentällä. Siellä tosin määräykset tiukkenivat kaiken aikaa. Vaparitoimintaa harrastettiin kesällä rahkasoilla ja talvella järven jäällä. Kuopiossa järjestettiin vuosittain vapaastilentävien SM –kisat.

1985 Kuopion Lennokkikerho KIHU syntyy

Vuonna 1985 eri lennokkikerhot päättivät yhdistää voimansa ja sen ponnistuksen seurauksena syntyi yksi itsenäinen lennokkikerho: Kuopion Lennokkikerho Kihu ry. Nimi oli sopiva yhdistelmä eri kerhoista ja toiminta rakennettiin sille Kuopiolaiselle lennokkiharrastusperinteelle, jotka em. kolme kerhoa olivat aikaisemmin luoneet. Kerho asettui tiloihin, joissa Ilmailuyhdistyksen lennokkijaos oli siihen asti toiminut eli Puijonlaaksoon väestönsuojaan. Siellä toimitaan edelleenkin hyvässä sovussa Ilmailuyhdistyksen kanssa.

Lennokkitoimintaa Laivonsaaren jäätiellä vuonna -82. Etualalla lennättää Lasse Schroderus ja taustalla Jorma Kelo leijuttaa helikopteria.

1990 jälkeen aktiivisen kehittämisen aikaa

1990 luvun alkupuolella Kuopion kaupunki perusti uuden kaatopaikan ja vanhaa Silmäsuon kaatopaikkaa ryhdyttiin maisemoimaan. Paltamon Seppo oli kerhon puheenjohtajana 1995 ja hän neuvotteli Kaupungilta lennokkikentän paikan Silmäsuon laelle. Kentän tekeminen oli melkoinen ponnistus silloiselle Kihulle ja talkootöitä tehtiin paljon.

Lennokkikenttä rakennettiin talkoilla Silmäsuon maisemoidulle kaatopaikalle Haminalahteen.

Kaatiksen kenttä oli pääasiassa RC-lennättäjien käytössä, mutta Kuopiossa oli vielä hengissä myös se alkuperäinen siimalennokkilaji ja -osaaminen. Husson Matti lennätti edelleen "siimarukkeja" naapurin pelloilla Kuopion Kurkimäessä ja piti lajia sinnikkäästi hengissä. Hän organisoi toimitaa paikallisen 4H kerhon kautta. 1997 Kihu sopi Matin kanssa, että siellä toimiva siimalennokkikerho siirtää lennätystoiminnan Kihun:n kentälle ja vuonna 1997 rakennettiin siimarinki Kaatikselle. Se sijaitsi ensin lennokkikentän päässä, mutta siirrettiin myöhemmin omalle paikalleen, koska "lentoliikennettä" alkoi olla melkoisesti.

1997 Kuopiossa pidettiin ensimmäiset Mallilennokkien SM kisat ja 1998 Siimastunttien kisat, joilla ei vielä silloin ollut SM – statusta, mutta sekin saatiin Kuopioon vuonna 2003.

Kuvassa Jussi Husso ja Tuomas Juutinen (vas) säätävät siimalennokkia Kaatiksella vuonna 2001

Husson Matin tyylinäyte siimastunttien SM-kisoissa vuonna 2013.

Jan Matlin ja Matti Husso (oik) olivat tuomareina Mallilennokkien SM-kisoissa vuonna 1999. Kirjurina (takana) toimi Mikko Sivonen. Edesmenneen "Jannen" ansiosta Kuopioon syntyi aktiivinen Mallilennokkien harrastus ja -kisaperinne.

 

Lennokkiharrastus Kuopiossa 2000 -luvulla

Tänä päivänä Kuopiossa toimii aktiivinen Kuopion Lennokkikerho Kihu ry. Yhdistyksellä on oma lennokkikenttä "Kaatis" Haminalahdessa ja talvisin aurataan lennokkikenttä Laivonsaaren jäätien viereen, kuten se on aikojen alusta tehty. Nykytalvet ovat tosin estäneen sen tekemisen muutamana vuonna. Talvisin harrastellaan myös sisälennätystä koulujen yrheilusaleissa. Olemme pitäneet tilastoa Kaatiksen käytöstä vuodesta 2009 ja siellä käydään lennättämässä lennokkeja vuosittain n. 1000 - 1500 kertaa. Järjestäytynyt lennokkiharrastus on jatkunut Kuopiossa vuodesta 1930 alkaen! Kaikki tämä perustuu siihen yksinkertaiseen perusvalintaan, joka Kuopiossa tehtiin kauan sitten: Kaikki lennokkiharrastus voi sopi yhteen yhdistykseen ja eri lajin edustajat puhaltavat yhteen hiileen. Voimat eivät ole koskaan hajonneet ja kerhossa on ollut hiljaisinakin aikoina tallella ’kriittinen massa’, joka tarvitaan toiminnan ylläpitämiseen.

Kihun lennokkileirillä Rautavaaralla vuonna 2010

Kuopion Lennokkikerho KIHU on tänä päivänä nuorten ja aikuisten kerho, jonka tärkeimpänä tavoitteena on ylläpitää kerholaisille laadukkaita harrastuspaikkoja eli kerhotiloja ja lennokkikenttiä.